Nousukausi ei jatku pitkään

//Nousukausi ei jatku pitkään

Nousukausi ei jatku pitkään

Suomessa iloitaan parhaillaan talouden piristymisestä. Useita vuosi jatkunut taantuma päättyi viime vuonna ja nousukausi näyttäisi viimein kunnolla alkaneen. Ennustetoimistot ovat kilvan nostaneet kasvuennusteitaan. Viimeksi niin teki Kansainvälinen Valuuttarahasto, IMF.  Maailmantalouden vuonna 2009 alkaneessa toipumisessa ei kuitenkaan ole ollut kyse tavallisesta noususuhdanteesta. Maailmantalouden näkymät ovat myös synkkenemässä, mikä tulee näkymään myös Suomessa nopeammin kuin toivoimme.

Finanssikriisin ja vuosien 2007 – 2009 taantuman jälkeen maailmantalous alkoi toipua hitaasti. Vaikka syitä hitaaseen toipumiseen ei vielä tarkkaan tiedetä, tiedetään miten keskuspankit hitaaseen toipumiseen vastasivat. Ne laskivat ohjauskorkonsa nollaan (tai jopa sen alle), minkä lisäksi pankit yksi kerrallaan aloittivat niin sanotun määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) ohjelmansa. Näissä ohjelmissa keskuspankit ostivat huomattavia määriä valtioiden ja yrityksien joukkovelkakirjoja. Tämä loi maailmantalouteen valtavan likviditeettipulssin, joka nosti hintoja käytännössä kaikissa arvopaperiluokissa. Tämä käytäntö jatkuu edelleen mm. EKP:n ja Japanin keskuspankin toimesta.

Monet talouden kehitystä ennustavat mallit käyttävät rahoitusmarkkinoiden tuottamaa tietoa muodostaakseen kuvan lähitulevaisuuden kehityksestä. Ongelmana on, että keskuspankit ovat toimillaan sotkeneet arvopapereiden hinnat ja siten niiden tuottaman tiedon lähes täysin. Ne ovat ostaneet eri määriä eri maturiteetin velkakirjoja, minkä vuoksi velkakirjojen korot ovat vaihtelevat täysin satunnaisesti tuottokäyrän (mikä kuvaa eri maturiteetin velkakirjojen korkojen eroja) eri kohdissa. Koska arvopapereiden ja etenkin velkakirjojen korot heijastelevat tällä hetkellä enemmän keskuspankin virkamiesten päätöksiä kuin sijoittajien näkemyksiä, niiden kyky ennustaa talouskehitystä on selkeästi heikentynyt. Joidenkin analyytikkojen mukaan markkinakorot eivät enää ennusta yhtään mitään. Keskuspankkien toimet ovat myös johtaneet arvopapereiden hintojen vaaralliseen vääristymään, josta olemme varoittaneet useamman kerran vuodesta 2013 alkaen (ks. myös tämä).

Keskuspankkien poikkeustoimet ovat keskeinen syy, miksi talousennusteiden luotettavuus on tällä hetkellä poikkeuksellisen alhainen. Toinen syy on maailmantalouden poikkeuksellinen rakenne. Maailmantaloutta on velkaelvytetty Kiinan johdolla vuodesta 2008 lähtien. Elvytys on jatkunut näihin päiviin asti. Maailmantalous ei toisin sanoen ole finanssikriisin jälkeen palannut kertaakaan tilaan, jossa se kasvaisi omin avuin ilman elvytystä.

Maailmantalouden viime vuotinen piristyminen johtuikin lähes yksin Kiinan vuoden 2016 alussa aloittamasta massiivisesti velkaelvytyksestä. Tämä näkyy mm. johtavien indikaattoreiden (composite leading indicator, CLI) muutoksissa.

Johtavat indikaattorit

Niissä näkyy sekä Kiinan ajautuminen taantumaan vuonna 2015 ja velkaelvytyksen aiheuttama toipuminen vuoden 2016 kesällä, joka näkyi pienellä viiveellä muualla maailmantaloudessa. Kiinan talous on kuitenkin pahasti ylivelkaantunut ja sen kyky jatkaa velkaelvytystä on hyvin kyseenalainen (ks. kuvio alla).

Velan suhde BKT:hen ja kriisit

Kolmas tekijä on Yhdysvalloissa presidentinvaalien jälkeen alkanut voimakas osakebuumi. Se vaikuttaa klassiselta nousumarkkinan (bull market) loppuvaiheen spekulatiiviselta ostoryntäykseltä, jota keskuspankkien massiiviset osto-operaatiot ovat vauhdittaneet. Joulukuun suhdanne-ennusteessamme varoitimme, että markkinoilla saatetaan ylitulkita presidentti Trumpin kyky jatkaa Yhdysvaltojen talouden kahdeksan vuotta kestänyttä nousukautta. Nyt vaikuttaa siltä, että pelkomme ovat käymässä toteen. Esimerkiksi kaupanalan ja teollisuuden luottojen määrä vähenee, vähittäiskauppiaat irtisanovat henkilökuntaa ja automyynti vähenee. Yhdysvaltojen talous on ajautumassa taantumaan. Ostoryntäys osakemarkkinoilla voi silti keskuspankkien tukemana jatkua yllättävän pitkään.

Kaupanalan ja teollisuuden lainanoton kasvu Yhdysvalloissa

Suomi ja euroalue pääsivät mukaan finanssikriisin jälkeiseen nousukauteen valitettavan myöhään. Euroalueen talouden orastava nousu ei riitä maailmantalouden kasvun ylläpitämiseen, jos sekä Kiina että Yhdysvallat ajautuvat taantumaan lähikvartaalien aikana. Riskinä on myös globaali markkinaromahdus. Suomessa onkin syytä alkaa jälleen varautua huonoihin aikoihin, jotka voivat olla edessä paljon oletettua nopeammin.

By | 2017-10-10T07:49:00+00:00 huhtikuu 26th, 2017|Yleinen|Kommentit pois päältä artikkelissa Nousukausi ei jatku pitkään

About the Author: