Keskuspankit ja pääomamarkkinat

/, Osakkeet, Velkakirjat, Yleinen/Keskuspankit ja pääomamarkkinat

Keskuspankit ja pääomamarkkinat

Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed) ilmoitti 20.9. aloittavansa taseensa pienentämisen. Tämä tarkoittaa määrällistä tiukentamista (quantitative tightening), QT, missä Fed antaa tietyn määrän velkakirjaomistuksistaan vanhentua. Fed toisin sanoen jättää tietyn osan hallussaan olevista velkakirjoista uudistamatta, kun ne saavuttavat maturiteettinsa. Tämä poistaa velkakirjan nimellisarvon verran likviditeettiä markkinoilta.

Fed on yrittänyt tehdä QT:stä mahdollisimman tylsän uutisen. Syy tähän on selvä. Määrällinen keventäminen (QE) on johtanut velkakirjojen ja osakkeiden arvostustasojen (hintojen) huomattavaan nousuun. QT tulee toimimaan toiseen suuntaan. Velkakirjojen ja osakkeiden hinnat tulevat laskemaan.

Fedin päätös on kuitenkin vain osa tarinaa. Keskuspankit ovat sekaantuneet pääomamarkkinoiden toimintaan ennennäkemättömällä tavalla. Sveitsin keskuspankki (SNB) esimerkiksi omistaa jo lähes 90 miljardin dollarin edestä yhdysvaltalaisten yritysten osakkeita, jotka se on hankkinut muutaman viime vuoden aikana. Japanin keskuspankki (BoJ) omistaa tällä hetkellä yli 75 % Japanin indeksiosuusrahastoista, joita sen on ostanut etenkin silloin kun Nikkei-indeksi on laskenut.

Mikä tekee näistä toimista vaarallisia? Kirjoitimme keskuspankkien poikkeustoimien aiheuttamista riskeistä vuoden 2014 alussa (katso myös Q-reviewt: 3/2013, 2/2014 ja 1/2017). Keskuspankkien käyttäessä rahanpainamisoikeuttaan arvopapereiden ostamiseen sotkevat ne arvopapereiden hintasignaalit. Markkinoilla ostajat ja myyjät arvioivat omaisuuserien tuottoja ja riskejä, joiden perusteella kullekin tuotteelle ja palvelulle muodostuu hinta. Keskuspankit ovat halunneet laskea hintoja, ja sitä kautta vähätellä omaisuuserien riskejä. Tämä on johtanut sijoittajien hakeutumiseen yhä riskisempiin tuotteisiin. Hyvänä esimerkkinä tästä on Euroopan roskalainojen korkotaso (käänteinen hintatasoon), joka on saavuttanut Yhdysvaltojen 10 -vuotisen velkakirjan koron. Tässä ei ole mitään järkeä.

Keskuspankkien velkakirja-, osake-, ja indeksiosuusrahasto-ostot ovatkin sotkeneet pääomamarkkinat lähes täydellisesti. Kun keskuspankit vetäytyvät markkinoilta, hinnat palautuvat todellisen kysynnän ja tarjonnan määräämälle tasolle.

Ongelma on, että korjausliikkeet markkinoilla eivät aina tapahdu kontrolloidusti. Hinnat voivat romahtaa. Näin kävi esimerkiksi vuonna 1929. Fed aloitti rahapolitiikan kiristämisen ja valtion velkakirjojen myynnin tammikuussa 1928. Talous alkoi yskähdellä vuoden 1929 alussa ja lokakuussa 1929 osakemarkkinat romahtivat. Onko Yhdysvaltojen talous ja yritysten tuloskunto tällä hetkellä niin vahva, että markkinat kestävät vastaavat operaatiot ilman ongelmia?

Monet ovat kysyneet, eivätkö keskuspankit voi pitää tai ostaa arvopapereita loputtomasti. Tämä olisi toki teoriassa mahdollista, koska keskuspankilla on rahanluontioikeus. Se ei kuitenkaan vapauta keskuspankkia kirjanpidollisista tosiasioista. Vaikka keskuspankki voi hetkellisesti toimia negatiivisella pääomalla, käytännössä pankki on aina pääomitettava. Jos keskuspankin tasetta rasittaa negatiivinen pääoma, se menettää helposti uskottavuutensa. Tämä tarkoittaa, että markkinatoimijat alkavat epäillä, että keskuspankki pyrkii tekemään mahdollisimman suuren voiton tappioidensa kattamiseen ja tämä ohjaa keskuspankin toimia rahoitusmarkkinoiden ja talouden vakauden sijasta. Negatiivisella pääomalla toimiva keskuspankki toisin sanoen menettää herkästi rahapolitiikan ja markkinoiden hallinnan.

Sekaantumalla pääomamarkkinoiden toimintaan keskuspankit ovat aikaansaaneet huolestuttavan omaisuuseräkuplan (ks. kuviot 1 ja 2) ja sitä kautta pääoman allokaation vakavan vääristymän. Osakkeiden ja velkakirjojen hintakuplan puhkeaminen kyllä korjaa pääomamarkkinan, mutta se johtaa herkästi markkinoiden romahtamiseen, millä tulisi olemaan vakavia vaikutuksia myös reaalitalouteen.

Olemme arvioineet vakavan markkinakorjausliikkeen todennäköisyyden olevan 80 % seuraaville 11 kuukaudelle. Jatkuessaan nyt käynnissä oleva, ilmeisesti verohelpotuksien ja Korean niemimaan jännitteiden vähenemisen vetämä osakebuumi kasvattaa korjauksen todennäköisyyttä.

Korjausliikkeen alkaessa keskuspankit todennäköisesti yrittävät puuttua siihen lisäämällä ostojaan. On kuitenkin täysin epäselvää, pystyvätkö ne estämään korjausliikkeen muuttumista romahdukseksi. Vaikka keskuspankit siinä onnistuisivatkin, ne vain vääristäisivät pääomamarkkinoita lisää. Keskuspankeista onkin tullut rahoitusmarkkinavakauden suurin uhka.

By | 2017-10-10T07:46:09+00:00 lokakuu 6th, 2017|Keskuspankit, Osakkeet, Velkakirjat, Yleinen|0 Comments

About the Author: