Suomen talous näyttäisi kääntyneen kuluneen kesän aikana kasvuun ja ennustamme Suomen talouden kasvavan noin yhden prosentin ensi vuonna. Yhdysvaltojen talouden tila jatkaa paranemistaan, mutta muiden suurien maiden talousongelmat jarruttavat maailmantalouden kasvua.

Euroalueen velkakriisi on syttymässä uudelleen. Euroopan keskuspankki (EKP) harkitsee määrällisen keventämisen aloittamista, mutta sen teho on kiistanalainen. Yhdysvaltojen kokemuksen perusteella määrällisen keventämisen todennäköiset vaikutukset euroalueella voidaan rajata kolmeen: euron ulkoisen arvon lasku, korkeariskisten arvopapereiden kysynnän kasvu ja vähäriskisten arvopapereiden (valtioiden joukkovelkakirjojen) määrän lasku. Näistä ainoastaan ensimmäinen auttaisi euroalueen taloutta. Määrällinen keventäminen ei tulekaan olemaan euroalueen ”pelastaja”.

Venäjän valuuttakriisi voi pitkittyessään laukaista finanssikriisin, mikäli se johtaa markkinapaniikin tarttumiseen muihin BRICS -maihin tai Eurooppaan. Etenkin eurooppalaisilla pankeilla on paljon venäläisten yrityksien lainoja taseissaan. Venäjä pystyy torjumaan finanssikriisiä suurien valuuttareserviensä avulla, mutta nämä eivät yksin riitä. Venäjän pitäisi pystyä pysäyttämään pääomapako, mistä ruplan ulkoisen arvon lasku käytännössä kertoo. Koska Venäjän talous nojaa öljytuloihin ja koska poliittiset riskit karkottavat ulkomaalaisia sijoittajia, pääomapaon lopettaminen ei ole helppoa.

Uuden globaalin finanssikriisin todennäköisyys on kasvanut maailmantalouden hitaan kasvun ja rahoitusmarkkinoiden korkeiden riskitasojen vuoksi.

Lue koko raportti täältä.