Kreikan mahdollisesta eurosta eroamisesta on keskusteltu jälleen kiivaasti. Syykin on varsin selvä. Kreikan taloudellinen tilanne on heikentynyt jatkuvasti erilaisista pelastuspaketeista huolimatta. Viimeksi Financial Times Deutschland kertoi, että Saksa selvittää Kreikan eurosta eroamisen kustannuksia. Viime kesäkuussa julkaistussa maailmantalouden suhdanneanalyysissämme selvitimme jo eron mahdollisia kustannuksia Suomelle. Tässä kirjoituksessa käymme vielä läpi mahdollisen eron suoria kokonaiskustannuksia.
Kreikan keskuspankin taseen ja IMF:n mukaan Kreikalla olisi tällä hetkellä bruttomääräisetä ulkomaalaista velkaa yhteensä noin 339 miljardin euron edestä, joka on siis koko Kreikan kansantalouden ulkomaanvelka. Ongelmalliseksi tämän arvion tekee se, että Kreikan keskuspankki on mitä ilmeisemmin alkanut arvottaa valtion velkakirjoja markkinahintaan. Tämän takia Kreikan ulkomainen valtion bruttovelka on Kreikan keskuspankin taseen mukaan supistunut viime vuoden aikana lähes puoleen! On selvää, että tämä vähentyminen on ollut mahdollista ainoastaan velkakirjojen markkinahinnan laskun kautta. Kreikan ulkomaalaisen velan todellisen (nimellisen) arvon voidaan arvioda olevan reilun 500 miljardin euron luokkaa keväällä tehdyn velkojen uudelleenjärjestelyn jälkeen. Tästä valtion velkaa on arviolta 240 miljardia euroa.
Jos Kreikka eroaa eurosta, sen uuden valuutan voidaan olettaa devalvoituvan ainakin 50%. Näin ollen Kreikan ulkomaanvelan ulkoinen arvo tuplaantuisi biljoonaan drakmaan (mikäli drakman vaihtosuhde euron kanssa on 1:1), josta valtion velan osuus olisi noin 480 miljardia drakmaa. Euroopan komission mukaan Kreikan BKT on tällä hetkellä 203 miljardia euroa. Saman lähteen mukaan Kreikan valtiolla olisi tällä hetkellä velkaa noin 325 miljardia euroa. Taloudellisesti kestävä valtion velan määrä suhteessa BKT:hen olisi Kreikan tapauksessa noin 60%. Tämä vastaisi noin 122 miljardin euron velkataakkaa. Kreikan valtion velkakirjoja on edellä esitettyjen lukujen valossa kreikkalaisten omistuksessa 326–240 = 86 miljardin euron edestä. Kreikan erotessa se todennäköisesti ilmoittautuisi maksukyvyttömäksi vain ulkomaalaiseen velkaansa, koska Kreikan valtion kotimaisessa omistuksessa olevien velkakirjojen nimellisarvojen leikkaaminen vaikeuttaisi huomattavasti kotimaisen pankkien ja muiden rahoitusmarkkinainstituutioden asemaa. Jotta Kreikan valtion velka laskisi 60% BKT:sta, Kreikan ulkomaisen velan arvon pitäisi laskea 122-86=36 miljardiin euroon. Tähän päästäkseen Kreikan valtion pitäisi leikata devalvaation jälkeistä ulkomaan velkaansa (480 miljardia euroa/drakmaa) noin 92 prosentilla.
ERVV:n saamiset Kreikalta ovat tällä hetkellä noin 108 miljardia euroa. Yllä esitettyä arvioita käyttäen ERVV kärsisi siis kreikkalainoistaan 0,92*108= 99,4 miljardin euron tappiot. ERVV:n kreikkatappioissa pitää kuitenkin huomioida myös sijoittajille tulevat korkotappiot. Euroalueen valtioiden takausvastuuhan kun koski myös korkotappioita. Laskujemme mukaan Kreikan lainakorkoja jäisi ERVV:ltä saamatta noin 58 mijardin euron edestä. ERVV:n kokonaistappiot Kreikasta olisivat siis noin 99+58=157 miljardia euroa.
Laskennallisesti voidaan osoittaa, että EKP:n nimelliset vastuut Kreikasta ovat vähintään 260 miljardia euroa, joihin kuuluvat siis EKP:n omistamat Kreikan valtionvelkakirjat, sen myöntämät lainat Kreikan pankeille LTRO:n kautta, eurovaltioiden keskuspankkien TARGET2 saamiset Kreikalta, sekä Kreikalle myönnetty keskuspankkirahoitus (tarkkaa summaa ei tiedetä, koska Kreikan keskuspankin viimeisimmät tasetiedot ovat tammikuun lopusta). Loput mahdollisen eron kustannukset riippuvatkin keskeisesti kolmesta seikasta: miten Kreikan pankkisektorin käy, minkä arvoisia pankkisektorin antamat vakuudet eurojärjestelmälle ovat, ja miten mahdolliset EKP:n tappiot hoidetaan. Jos Kreikan koko pankkisektori ajautuisi maksukyvyttömyyteen, ja sen vakuuksina olisi ollut pelkästään Kreikan valtion velkakirjoja, EKP:n tappiot olisivat siis (vähintään) 260*0,9=234 miljardia euroa. Suurimmillaan Kreikan eurosta eroamisen suorat kustannukset EKP:lle, euroalueen valtioille, sekä euroalueen keskuspankeille olisivat siis noin 390 miljardia euroa.
Euroopan pankeilla on Kansainvälisen järjestelypankin, BISin, viimeisimmän raportin mukaan noin Kreikasta 62 miljardin euron saatavat. Tästä summasta Iso-Britannian, Saksan ja Ranskan pankkien osuus on noin 43 miljardia euroa. Tämä raportti on kuitenkin maaliskuun lopulta, joten on hyvin todennäköistä, että pankkien kreikkasaatavat ovat laskeneet jonkin verran kyseisestä 62 miljardista eurosta. Huomattavan suuri osa näistä saatavista kohdistuu tuotanto- ja palvelusektoreille, joita on lainoitettu Euroopan pankkien toimesta reilulla 50 miljardilla eurolla.
Kreikan eurosta eroamisen lopulliset kustannukset riippuvat keskeisesti siitä, miten mahdollisen eron jälkihoito hoidetaan. Suuri osa Kreikan veloista pitäisi erotilanteessa uudelleenjärjestellä, ja tästä koituisi lähes varmasti tappioita muille euromaille ERVV:n takausvastuiden kautta. Nämä tappiot ovat kuitenkin maksimissaankin “vain” noin 150 miljardia euroa. Ratkaisevaa onkin, miten Kreikan pankkisektorille käy. Sen romahtaminen johtaisi EKP:n ja eurojärjestelmän suuriin tappioihin, koska pankkisektori ei kykenisi suoriutumaan Target2 -velvoitteistaan. Finanssijärjestelmän romahtaminen myös ajaisi tuotanto- ja palveluyrityksiä konkurssiin, joka aiheuttaisi tappioita Euroopan pankkisektorille. Kreikan talouden täydellisen romahduksen seurauksena eurosta eroamisen kustannukset voisivatkin nousta yli 400 miljardiin euroon, minkä välttäminen mahdollisessa erotilanteessa olisi kaikkien etu.