Eilen julkaistun Tilastokeskuksen ennakon mukaan Suomen BKT olisi kasvanut kolmannella kvartaalilla 0,3%. Tämän perusteella mm. Yle ehti uutisoimaan, että Suomi olisi välttänyt taantuman. Kuten aikaisemmassa kirjoituksessa esitimme, teknisen taantuman määritelmä on aivan liian suppea kuvaamaan, onko talous taantumassa vai ei. Nyt julkistetun kasvuluvun tapauksessa kyseessä oli ns. BKT-pikaennakko, ja varsinainen Tilastokeskuksen julkaisema ensimmäinen arvio BKT:n kasvusta kolmannella neljänneksellä julkistetaan vasta joulukuussa. Viimeisten neljänneksien aikana pikaennakko on tosin osoittautunut luotettavaksi arvioksi ensimmäiselle BKT-julkistukselle.
Teknisen taantuman määritelmän riittämättömyys voidaan yksinkertaisimmillaan esittää laskemalla tämän vuoden BKT-muutokset yhteen. Neljännesvuosittaisista BKT:n reaalisista prosenttimuutoksista nähdään, että Suomen talous ei ole tänä vuonna kasvanut lainkaan (0,8-1,1+0,3=0). Helsingin yliopiston taloustieteen yksikön ylläpitämän, talouden tilaa laajemmin kartoittavan suhdanneindikaattorin mukaan Suomen talous on puolestaan ollut lievässä taantumassa jo kevättalvesta lähtien. Tätä vahvistaa myös toisen ja kolmanneksen yhteenlaskettu BKT, joka on nykyisten tilastotietojen valossa selvästi negatiivinen.
Onkin verrattain epäselvää, mistä nyt raportoitu mahdollinen niukka kasvu kolmannella kvartaalilla on tullut, koska tuotanto on Tilastokeskuksen suhdannekuvaajankin perusteella laskenut kyseisen kvartaalin aikana selvästi. Tähän saadaan tarkempi selvyys joulukuussa ensimmäisen BKT-julkistuksen yhteydessä. On myös syytä huomioida, että BKT-luvuissa tapahtuu myöhemmin tarkistuksia, jotka voivat olla merkittäviä. Kolmannen kvartaalin BKT-ennuste voi siis korjaantua alaspäin ja siksi on aivan liian aikaista “julistaa” Suomen välttäneen teknisen taantuman. Vahvistus tähän joka tapauksessa saadaan vasta ensi vuoden alussa BKT lukujen tarkentuessa.