Euroopan päättäjät shokeerasivat eurooppalaisia viime viikonloppuna ilmoittamalla, että kyproslaisten pankien talletuksia tullaan verottamaan Kyproksen pelastuspaketin osana. Yli 100 000€:n talletuksille asetettiin 9,9% vero ja sitä pienemmille summille 6,75% vero. Eilen Kyproksen parlamentti äänesti ehdotuksen nurin, mutta Saksa ei näytä olevan valmis joustamaan pelastuspaketin ehdoista.

Pakollista talletusveroa voidaan kaiken kaikkiaan pitää käsittämättömänä ehdotuksena, etenkin koska se rikkoo yhdenvertaisen verotuksen tärkeimpää periaatetta. Yhdenvertaisin verotuksen lähtökohta on, että kansalaisia ei voida perusteetta asettaa eriarvoiseen asemaan. Verotuksessa tämä tarkoittaa, että kansalaisia kohdellaan tasapuolisesti heidän asemansa mukaan. Pankkitalletuksia pakkoverotettaessa kyse on mielivaltaisuudesta. Jollakin rikkaalla voi esimerkiksi olla pankkitilillään vain hyvin pieni osa omaisuudesta, kun taas jollakin yksityisyrittäjällä voi olla pankissa koko varallisuutensa yhtiön pääomaa myöten. Rikkaan varallisuuteen kohdistuva kokonaisveroaste olisi tässä tapauksessa vain murto-osa yksityisyrittäjän kokonaisveroasteesta. Yhtä tasapuolinen vero saataisiin aikaiseksi, jos sitä kerättäisiin arpomalla nimiä asukaslistasta tai valtuuttamalla poliisi sakottamaan satunnaisesti vastaantulijoita. Euroopan johtajien päätös onkin epädemokraattinen ja epätasa-arvoinen, mutta myös vaarallinen.

Alle 100 000€ talletuksien vero käytännössä tarkoittaisi, että EU:n yhteinen pankkitalletussuoja olisi de facto kuollut. Euroopan päättäjien talousymmärryksestä kertoo paljon, että alle 100 000€:n talletusveroa suositeltiin poistettavaksi vasta kovan kritiikin jälkeen. Vaikka vero ei (toistaiseksi) ole toteutumassa, voi vahinko olla jo tehty. Euroopan päättäjät ovat ehdotuksellaan signaloineet, että talletussuoja ei ole ehdoton ja tietyissä tapauksissa se voidaan murtaa. Kuka tämän jälkeen voi ylipäätään luottaa eurooppalaisiin pankkeihin ja/tai pankkivalvontaan? Kokonaan toinen asia on, mitä Kyproksella tapahtuu, kun pankit viimein ovensa aukaisevat.

Jotkut ovat todenneet, että vaihtoehto talletusverolle olisi, että kaikki säästäjät menettäisivät rahansa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, koska Kyproksella on talletussuojavarojen lisäksi useita vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi. Kypros voi esimerkiksi saada hätälainansa EU:n ulkopuolelta tai erota eurojärjestelmästä ja tukea pankkeja oman keskuspankkinsa turvin. Määritelmällisesti ero pankin konkurssin ja talletusveron välillä on myös huomattava. Ensimmäisessä kyseessä on yksityisen rahoituslaitoksen konkurssi, minkä negatiivisia taloudellisia vaikutuksia valtion hallinto voi helpottaa. Jälkimmäisessä taas valtio kohdistaa kansalaisiin ja yrityksiin mielivaltaisen omaisuuden kaappausoperaation, joita on nähty lähinnä sosialistisissa järjestelmissä. Valtio siis muuttuu säästöjen takaajasta niiden leikkaajaksi ja epävarmuuden lähteeksi.

Riippumatta Euroopan päättäjien motivaatiosta, tai sen puutteesta, ehdotus talletusverosta voi osoittautua kohtalokkaaksi. Ehdotus on jo lähtökohtaisesti Euroopan integraation perusidean, eli Euroopan kansojen yhtenäisyyden vastainen. Ehdotus myös lisäsi euroalueen sisäisen spekulatiivisen hyökkäyksen riskiä. Ehdotuksen epädemokraattinen ja epätasa-arvoinen luonne myös kertoo, että Euroopan päättäjät ovat valmiita uhraamaan tasavertaisuuden periaatteen euroalueen säilyttämiseksi.  Se ei lupaa hyvää euroalueen kansalaisille, yrityksille ja taloudelle.