Siirry suoraan sisältöön

Toimiiko Euroopan päästökauppa?

Tiistaina 16.4. Euroopan parlamentti äänesti nurin komission ehdotuksen päästöoikeuksien siirtämisestä tulevaisuuteen ja mahdollisesta myöhemmästä leikkaamisesta (backloading). Se olisi poistanut markkinoilta 900 miljoonan tonnin edestä päästöoikeuksia ainakin toistaiseksi. Tarkoituksena oli näin pakottaa päästöoikeuksien hinta nousuun noin 5 euron tasolta, johon se on laskenut tämän vuoden alkupuolella. Äänestystuloksen jälkeen päästöoikeuksien hinta romahti lähelle 3 euroa. Komission ehdotuksen puoltajien mielestä nykyinen päästöoikeuksien kauppa ei toimi, koska hinta on liian alhainen. Onko todella näin?

Päästöoikeuksien kauppa toimii niin sanotun cap-and-trade periaatteen mukaisesti. Euroopan komissio asettaa päästöoikeuksien määrän tietylle ennalta määrätylle, usean vuoden mittaisella kauppaperiodille, ja nämä luvat allokoidaan kauppaan osallistuvien valtioiden kesken. Valtiot jakavat luvat edelleen eri teollisuudenaloille. Tämän jälkeen yritykset käyvät kauppaa luvista Euroopan päästöoikeuspörsseissä päästötarpeensa mukaan. Tämän vuoden alussa alkaneella kolmannella kauppaperiodilla päästöoikeuksien määrä vähenee 1,74 prosentilla vuosittain.

Päästöoikeuksien kaupan avulla pyritään sisäistämään kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset yritysten päätöksentekoon. Päästöoikeuksien on siis tarkoitus määritellä (viitteellinen) hinta  kasvihuonekaasupäästöille. Tämän markkinamekanismin kautta osan päästöoikeuksien hinnan laskusta selittää Eurooppaa koetteleva taantuma. Teollisuustuotanto on Euroopan Unionin alueella edelleen noin 10% alempana vuoden 2008 huipusta. Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun energian määrän on myös kasvanut huomattavasti kuluneiden kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto kasvoi Euroopassa 50 gigawatilla vuosina 2010 ja 2011. Vuoden 2009 jälkeen myös päästöoikeuksien futuurien ja spot-hinnan liikkeet ovat seurailleet  toisiaan hyvin tiiviisti. Tämänkaltainen  integraatio kertoo, että yritykset ja kuluttajat ovat muodostaneet selkeät odotukset päästöjen sekä päästöoikeuksien kehityksestä. Futuurien ja spot-hinnan voimakas korrelaatio kertookin toimivasta markkinasta.

Nykyisessä talouden taantumassa Euroopan parlamentin päätös oli oikea. Se antaa teollisuudella mahdollisuuden selviytyä Eurooppaa vaivaavasta sitkeästä taantumasta. Päästöoikeuksien kauppa on myös toiminut hyvin sillä hinnan tulee heijastella makrotaloudellisia muuttujia, kuten teollisuustuotannon kehitystä. Hyvin toimiva markkina vaatii ennustettavuutta, eivätkä siihen kuulu mielivaltaiset päätökset hinnannostoista.