Skotlantilaiset äänestävät huomenna itsenäisyydestään. Mikäli skotlantilaiset päätyvät eroamaan Iso-Britanniasta, tulee se muodostamaan euroalueen kannalta mielenkiintoisen kokeilun. Onnistuessaan eroa voitaisiin pitää mallina myös euroalueesta eroamiselle. Skotlannin ero Iso-Britanniasta ei kuitenkaan olisi riskitöntä.
Mistä Skotlannin eron mahdolliset riskit syntyvät? Ensimmäinen ja ehkä suurin riskin lähde on Skotlannin pankkisektori. Iso-Britannian hallitus on arvioinut Skotlannin pankkisektorin kooksi 1250 % bruttokansantuotteesta (BKT). Pankkisektorin koon arviointi on aina ongelmallista, mutta tässä tapauksessa se on poikkeuksellisen haastavaa, koska pankit ovat toimineet yhden maan, Iso-Britannia, sisällä. On siis epäselvää, mitkä pankit ja mitkä pankkien varallisuuserät lasketaan skotlantilaisiksi. Iso-Britannian hallituksen arviota voidaan pitää liioiteltuna. Ero kuitenkin muodostaisi ongelman Iso-Britannian sisällä toimimaan tottuneille pankeille, joista useat ovat jo ilmoittaneet siirtävänsä osan toiminnoistaan Englantiin, mikäli Skotlanti eroaa Isosta-Britanniasta. Tämä tarkoittaisi, että Skotlanti voisi menettää suuren osan pankkivarallisuudestaan käytännössä yhdessä yössä. Mikäli kuluttajat eivät luottaisi skotlantilaisiin pankkeihin eron jälkeen, voisi seurauksena olla pankkipako ja finanssikriisi.
Toinen riski liittyy valuuttaan. Periaatteessa mikä tahansa maa voi käyttää toisen maan valuuttaa ostovälineenään. Skotlanti voisi myös sitoa uuden valuuttansa arvon Englannin puntaan, kuten Tanska on sitonut kruununsa euroon. On kuitenkin hyvin epävarmaa, miten Skotlanti pärjäisi samassa valuutassa ilman Iso-Britanniasta tulevia tulonsiirtoja. Pahimmassa tapauksessa Skotlannille kävisi kuin Kreikalle, joka ei ole pärjännyt Saksan määrittelemässä valuutassa. Skotlanti voi myös leimata punnat omaksi valuutakseen, minkä jälkeen kansainväliset rahamarkkinat hoitavat Skotlannin punnan arvon määrittelyn. Tämän jälkeen Skotlanti voisi siirtyä myös takaisin kruunuihin, joka oli Skotlannin rahayksikkö ennen liittymistään Iso-Britanniaan vuonna 1707. Mikäli kansainväliset sijoittajat epäilevät Skotlannin punnan/kruunun arvon heikkenevän voimakkaasti, voi se johtaa pääomapakoon, mikä voi laukaista finanssikriisin.
Budjettitasapaino muodostaa kolmannen riskin lähteen. Brittiläisen Institute for Fiscal Studiesin (IFS) raportin mukaan Skotlannin valtion velka olisi itsenäistymisen jälkeen noin 75 % BKT:sta. Jotta velan kasvu ja velanhoitokustannukset saataisiin pidettyä kurissa, tulisi Skotlannin hallituksen muodostaa nopeasti uskottava finanssipolitiikka. On epäselvää kuinka hyvin tämä onnistuisi uudelta hallitukselta enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa, joka itsenäistymispäätöstä seuraisi.IFSin laskelmien mukaan Skotlannin budjetti ei välttämättä olisi lähtökohtaisesti tasapainoinen vaikka siihen laskettaisiin mukaan Pohjanmeren öljyntuotannon tulot kokonaisuudessaan. Skotlanti myös varmasti laskisi velkapaperinsa liikkeelle Iso-Britannian punnissa. Kuten euroalueella, Skotlannilla ei kuitenkaan tässä tapauksessa olisi mitään keinoa, eli omaa keskuspankkia, varmistaa velkojensa takaisinmaksua. Tämän takia Skotlannin velan korot voisivat nousta huomattavasti, mikäli uskottavan fiskaalipolitiikan luomisessa epäonnistuttaisiin.
Suuriin murroksiin liittyy aina riskejä. Huomenna tiedämme, ovatko skotlantilaiset valmiita kohtaamaan nämä riskit.