Kryptovaluuttojen määrä ja suosio on noussut raketin lailla viime vuosina. Tämän vanavedessä ja etenkin koronasulkujen aiheuttaman talousiskun jälkeen, keskuspankit ovat luoneet suunnitelmia omien digivaluuttojen käyttöönottamiseksi.
Nämä ovat käytännössä saman (digitaalisen) kolikon kaksi puolta. Kryptovaluuttoja luodaan vapaasti kun taas keskuspankkien digivaluutat olisivat pitkälti keskusjohtoisia. Saatammekin siis olla uudentyyppisen ”valuuttasodan” partaalla.
Tässä Q-Review sarjamme erikoisnumerossa analysoimme niitä muutoksia jota rahajärjestelmämme lähivuosina todennäköisesti kohtaa. Käymme ensin lyhyesti läpi rahan historian ja sen jälkeen avaamme mitä kryptovaluutat ja keskuspankkien digirahat itseasiassa ovat. Tämän jälkeen tiivistämme analyysimme tulokset ja esitämme ennusteemme maailmantaloudelle sekä rahoitusmarkkinoille.
Tässä blogissa summaamme lyhyesti löydöksemme.
Kryptovaluutat
Kryptovaluutat koostuvat hajautetuista digitaalisista varoista, jotka ovat salattuja ja osin anonyymejä, ts. kaikki tapahtumat kirjataan pääkirjaan, joskin osapuolten henkilöllisyys on piilotettu. Lohkoketju-tekniikkaa käytetään tietojen eheyden varmistamiseen.
Mikään laitos tai organisaatio ei yleensä takaa kryptovaluuttoja. Niillä ei ole perus- tai luontaista arvoa, mutta niissä on sisäänrakennettu korkea niukkuus.
Kryptovaluutan luova algoritmi voi myös olla sellainen, että se yrittää vakauttaa kryptovaluutan arvon suhteessa keskuspankkien ja hallitusten liikkeeseen laskemaan rahaan. Tällainen “Stablecoin” sisältää mm. XRP:n, joka toimii välimekanismina verkkojen valuuttojen välillä, ja Tetherin, joka on sidottu Yhdysvaltain dollariin. Kryptovaluutat voivat olla sidottuja omaisuusluokkiin, kuten kiinteistöt, tai hyödykkeisiin, kuten kulta tai öljy.
Vaikka tekniikka itsessään on lupaava ja jopa ”vallankumouksellinen”, sen käyttö yksinään ei tuota valtavaa arvoa. Kukaan ei omista lohkoketju -tekniikkaa ja kuka tahansa voi tehdä uuden kryptovaluutan, ja monet ovat juuri näin tehneet.
Keskuspankkien digirahat
Keskuspankkiraha, joka koostuu käteisestä ja keskuspankkireserveistä, on modernien rahajärjestelmien perusta. Keskuspankkien digiraha, eli CBDC (central bank digital currency) loisi uuden keskuspankkirahan tason.
Keskuspankkidigiraha voi ottaa kaksi muotoa.
Kyseessä on synteettinen keskuspankkien digiraha silloin kun sen liikkeellelaskusta vastaavat yksityiset institutionaaliset toimijat, mutta se on taattu keskuspankkireserveillä. Keskuspankkidigiraha on ”jälleenmyyntikäytössä” silloin kun se on laajasti hyväksytty fiat-rahan muoto, joka voi olla laillinen maksuväline tai sitten ei.
Vaikka keskuspankkidigirahan voidaan nähdä auttavan rahajärjestelmää monin tavoin, esim. lisäämällä valuutan saatavuutta alueille joissa käteisen saatavuus on heikentynyt, sen käyttöönottoon sisältyy myös massiivia ja pankkijärjestelmälle tuhoisia riskejä.
Keskuspankkidigiraha korruptoisi pankkijärjestelmän tehden keskuspankista sen säätelemien pankkien kilpailijan. Se altistaisi järjestelmän katastrofaalisille pankkipaoille ja pahimmassa tapauksessa muuttaisi pankkijärjestelmän valtiojohtoiseksi ”dystopiaksi”.
Edessä häämöttävä rahavallankumous
Monien kryptovaluuttojen ongelma on, että ne eivät täytä rahan vaatimuksia. Esimerkiksi Bitcoinin hinta on aivan liian volatiili (ks. kuvio alla), jotta se voisi toimia maan laillisena maksuvälineenä. Niin kutsutut stablecoinit toisaalta herättävät kysymyksen, onko omaisuusvakuudellinen kryptovaluutta muuta kuin väline omaisuuden ja hyödykkeiden välillä?
Kuvio. Bitcoinin hinta Yhdysvaltojen dollareissa. Lähde: GnS Economics, Yahoo Finance
Keskuspankkidigivaluuttojen riskit ovat lähes yhtä suuria, vaikka ne uhkaavat pankkijärjestelmää toisesta suunnasta. Keskuspankkidigirahan käyttöönotto tekisi keskuspankista liikepankkien kilpailijan lähes 100 prosenttisella talletussuojalla. Tämän vuoksi pankkikriiseissä talletuspako liikepankeista keskuspankkidigirahaan olisi käytännössä taattu.
Tulevaisuus on epävarma, kuten aina, mutta muutos on tulossa. Kryptovaluuttojen ja keskuspankkidigirahojen välillä käytävä ”taistelu” on lähes varmaa. Meidän täytyykin tunnistaa edessä olevien päätöksien riskit ja toimia niiden mukaan. Taloudellinen tulevaisuutemme ja vapautumme riippuvat niistä. Käymme tätäkin asiaa tarkemmin läpi raportissamme.
Lisätietoja
Osta Q-Review: “Valuuttasodat” -erikoisraporttiGnS Kaupasta
Tai tilaa Q-Review koko vuodeksi kaupastamme.