Siirry suoraan sisältöön

Q-Review 3/2022: Sota ja rauha

24. päivä helmikuuta, ”mahdoton” tapahtui Venäjän aloittaessa hyökkäyksensä Ukrainaan. Kyseessä oli ensimmäinen hyökkäyssota Euroopassa yli 80 vuoteen. Sokki oli tietenkin monelle valtava.

Sodan talousvaikutukset ovat jo olleet huomattavat. Inflaatio on kiihtynyt lukemiin, joita ei olla nähty vuosikymmeniin ja monien hyödykkeiden sekä raaka-aineiden toimituskatkokset ovat palanneet paikoin paljon voimakkaimpina kuin koronasulkujen aikaan. Pahin isku on todennäköisesti vasta tulossa.

Tämän vuoden ensimmäisessä Q-Review katsauksessa keskityimme luonnollisesti sodan taloudellisiin lopputulemiin. Loimme niille kolme skenaariota, jotka käymme lyhyesti läpi tässä blogissa.

Hyvä skenaario (nopea rauha ja toipuminen)

Hyvässä skenaariossa oletamme, että sodan osapuolet saavuttavat pysyvän tulitauon muutamassa viikossa. Oletamme myös, että Venäjä vetää pois joukkonsa Ukrainan alueelta, poislukien idän kapinallisalueet ja Krimin niemimaa.

Tällöin paineet hyödyke-, energia- ja raaka-ainemarkkinoilla alkavat lientyä. Tämä johtaa rahoitusmarkkinoiden nousuun. Osakkeiden ja velkakirjojen hinnat lähtevät nousuun (velkakirjojen korot laskevat). Venäjä poistaa kaikki vientirajoituksensa ja länsimaat vastaavat samalla mitalla, mm. höllentämällä pakotteitaan. Maailmantalous siirtyy nousukauteen, joskin inflaatio kiihtyy.

Talousoptimismi kasvaa, mutta inflaation kiihtyminen pakottaa kuitenkin keskuspankit nostamaan korkotasoa. Nopea inflaatio myös alkaa syödä kuluttajien ostovoimaa. Tästä seuraa talouden ajautuminen taantumaan ensi vuoden alkupuolisolla.

‘Konsensus-skenaario’

Näkemyksemme on, tässä todennäköisimpänä pitämässämme skenaariossa, että vaikka tulitauko astuisikin voimaan, Venäjä tuskin vetää nopeasti kaikkia joukkojaan Ukrainasta. Tämä johtuu siitä, että presidentti Putin on ilmaissut halunsa luoda maakäytävä Krimin niemimaalle. On epätodennäköistä, että hän luopuu tästä tavoitteesta. Pahimmillaan tämä tarkoittaa pitkittynyttä kriisiä Ukrainan alueella.

Tämä tarkoittaisi, että sanktiot jäisivät voimaan kummallekin osapuolelle, ja näin ollen laaja-alaiset hintapaineet todennäköisesti jatkuisivat ruokkien inflaatiota. Tämä johtaisi yhä kireämpään rahapolitiikkaan, eli korkojen nousuun. Talous ja erityisesti rahoitussektori tuskin kestävät nousevia korkotasoja sekä keinotekoisen keskuspankkilikviditeetin vähenemistä (QE-ohjelmien alasajon kautta). Nopea inflaatio söisi myös kulutuskysyntää palkkojen ostovoiman laskun kautta.

Tässä skenaariossa maat ajautuvat taantumaan ensi syksynä, ehkä jo kesällä. Osake- ja velkakirjamarkkinoiden volatiliteetti kasvaa ja lopulta ne romahtavat. Kulkisimme siis kohti rahoitusmarkkinaromahdusta ja yritysten velkakriisiä Yhdysvalloissa sekä kohti pankki- ja velkakriisiä euroalueella.

Huono skenaario (eskalaatio)

Huonossa skenaariossa sota pitkittyy ja muuttuu lopulta tuhoisaksi sissisodaksi, joka voi levitä myös muualle Eurooppaan. Pitkittyneellä ja muuntuneella sodalla olisi vakavia vaikutuksia maailman ruokien ja energian hintoihin, tuotantoketjuihin sekä tietenkin myös rahoitusjärjestelmään.

Vehnän ja muiden ruokaraaka-aineiden vienti Ukrainasta loppuisi kokonaan. Hinnat nousisivat pilviin. Myös esimerkiksi raudasta tehtyjen puolivalmisteiden, nikkelin, kaliumin ja lannoitteiden viennin häiriintyminen repäisisi avoimen haavan globaaliin teollisuus- ja maataloustuotantoon.
Muidenkin hyödykkeiden hinnat kohoaisivat ja tuotantoketjujen katkeamiset nousisivat jälleen ongelmaksi, mutta entistä suuremmassa mittaluokassa. Inflaatio kiihtyisi melko dramaattisesti kaksinumeroiseksi 2-3 kuukaudessa ja pysyisi hyvin nopeana. Tämä pakottaisi keskuspankit korkojen hätänostoihin ja arvopapereiden myynnin (määrällinen tiukentaminen, QT) pikaiseen aloittamiseen. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja volatiliteetti kasvaisivat huomattavasti.

Pankkikriisi nielaisisi Euroopan ja velkakriisi palaisi rytinällä. Italia ajatuisi, jälleen, poliittiseen kriisiin ja luultavasti eroasi eurosta. Kreikka, Espanja ja Portugali seuraisivat perässä, minkä jälkeen koko euroalue todennäköisesti hajoaisi, mikä tietäisi ennenäkemätöntä valuuttakriisiä.

Pankkikriisi leviäisi Yhdysvaltoihin. Pakkomyynnit roskalainaluokan arvopaperimarkkinoilla leviäisivät velkakirjamarkkinoille laajemminkin. Yrityksiä ajautuisi velkakriisiin ja Yhdysvallat tippuisi syvään taantumaan tai jopa lamaan.

Johtopäätökset

Tilanne Ukrainassa viittaa siihen, että olisimme etenemässä jonkinlaiseen ”konsensus” ja ”huonon” skenaarion yhdistelmään. Tämä on tietenkin hyvin epätoivottavaa, mutta siltä tilanne tällä hetkellä näyttää.

Tämä tarkoittaisi, että inflaatio pysyisi hyvin nopeana myös lähitulevaisuudessa. Se myös tarkoittaisi, että Euroopan keskuspankki olisi käytännössä pakotettu aloittamaan koronnostot, koska jossain vaiheessa inflaatio-odotukset tulisivat muuten ”ankkuroitumaan” korkeammalle tasolle. Tämä johtaisi pysyvästi nopeampaan inflaatioon, joka on nimenomaisesti se asia, jota EKP:n pitää, mandaattinsa mukaisesti, estää.

Olemmekin nopeasti lähestymässä pistettä, josta olemme toistuvasti varoittaneet, missä inflaation kiihtyessä keskuspankkien käy käytännössä mahdottomaksi toteuttaa markkinoiden pelastusoperaatioitaan, joita ne ovat melko aggressiivisesti toteuttaneet kuluneen neljän vuoden ajan. Nousevat korot tulevat lopulta kaatamaan “zombifioituneen” globaalin yrityssektorin sekä työntämään euroalueen uuteen velkakriisiin.

“Täydellinen myrsky”, josta olemme varoittaneet vuodesta 2017 lähtien, lähestyy kovaa vauhtia.

Lisätietoja

Osta Q-Review 3/2022: Sota ja rauha erikoisraporttiGnS Kaupasta

Tai tilaa Q-Review koko vuodeksi kaupastamme. Katso myös Deprcon -palvelumme.