Viime aikoina on uutisoitu ahkerasti suhdannetilanteen heikentymisestä Suomessa. Teollisuuden uudet tilaukset ovat vähentyneet sekä teollisuuden ja kuluttajien luottamusta kuvaavat indikaattorit ovat heikentyneet syksyn aikana. Viimeksi viime viikolla uutisoitiin Suomen viennin volyymin laskeneen syyskuussa voimakkaasti. Sama tilanne koskee myös tuontia. Näiden lisäksi eri ennustelaitokset ovat ennakoineet Suomen joko jo ajautuneen taantumaan tai välttävän sen niukasti. Käyttämämme indikaattorin mukaan Suomen talous on kuitenkin ollut taantumassa jo kevättalvesta 2012 lähtien.

Suhdannetilanteen reaaliaikainen mittaaminen on usein haastavaa. Eri muuttujien, kuten bruttokansantuotteen (BKT), kohdalla tilastotietojen julkaisuviiveiden sekä tietoihin tehtävien myöhempien tarkistusten (revisioiden) vuoksi reaaliaikaisesta suhdannetilanteesta on hankala saada selkeää käsitystä. Toisin sanoen tulevaan talouskasvuun liittyvien ennusteiden lisäksi haasteita kohdistuu osin myös tämänhetkisen taloustilanteen mittaamiseen. Miten voisimme ennustaa tulevaa talouskasvua, mikäli ennustehetken tilanne on jo valmiiksi epävarma?

Vähintään kahden peräkkäisen vuosineljänneksen reaalisen BKT negatiivista muutosta pidetään yleisesti talouspoliittisessa keskustelussa taloudellisen taantuman määritelmänä. Tämä ns. teknisen taantuman määritelmä voidaan kuitenkin monesta eri syystä nähdä riittämättömäksi. BKT voi esimerkiksi supistua voimakkaasti yhden vuoden aikana vaikka neljännesvuosikohtainen talouskasvu on joka toisena neljänneksenä positiivinen. Tässä tilanteessa teknisen taantuman tunnusmerkistö ei täyty vaikka koko vuoden BKT laskisi voimakkaasti! Käytännössä siis neljästi vuodessa julkaistavan reaalisen BKT:n antama kuva talouden tilasta ei ole riittävä, vaikka se onkin yksi keskeisimmistä talouskasvun mittareista.

Tilastokeskus raportoi Suomen reaalisen BKT:n supistuneen vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana -1,1 %. Vastaavasti vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana BKT kasvoi 0,9 %. Herää siis kysymys, mikä on Suomen talouden tilanne juuri nyt? Onko taantuma mahdollisesti alkanut? Mikäli näin on, niin milloin taantuma on mahdollisesti alkanut?

Useiden muuttujien käyttäminen suhdannetilanteen mittaamisessa pelkän reaalisen BKT:n sijaan on myös suhdannevaihteluita koskevan taloustieteellisen tutkimuksen mukaista. Monissa maissa, etenkin Yhdysvalloissa, talouden tilaa sekä suhdannekäänteitä pyritään mittaamaan neljännesvuositilinpidon sijaan kuukausitasolla yhdistämällä erilaisia tilastotietoja esimerkiksi työllisyydestä ja  teollisuustuotannosta. Yhdysvalloissa taantuman määrittely noudattaa alan pioneereiden Arthur Burnsin ja Wesley Mitchellin jo vuonna 1946 esittämää menettelyä, jossa kuva suhdannetilanteesta muodostetaan eri makrotaloudellisista muuttujista, eikä pelkästään reaalisesta BKT:sta. Yhdysvalloissa nämä viralliset, ja lähes aina taloustieteellisessä tutkimuksessa käytettävät, taantumajaksot määritellään kuukausittain.

Useiden muuttujien hyödyntäminen suhdannetilannetta mitattaessa johtaa luonnollisesti haasteisiin eri muuttujien antaman informaation yhdistämisessä yhdeksi luvuksi. Suomessa reaaliaikaista suhdannetilaa voidaan mitata Helsingin yliopiston Makrosuhdanne-blogissa raportoitavan ekonometrisen mallin avulla. VTT Henri Nybergin ylläpitämä suhdanneindeksi perustuu hänen ja professori Markku Lanteen Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa (2009/4) esittämään tilastolliseen malliin, jossa Suomen talouden tilaa mitataan niin neljännesvuosittaisen reaalisen BKT:n sekä kuukausittain raportoitavien teollisuustuotannon, työllisyyden, viennin sekä tuonnin perusteella. Kaikki nämä muuttujat ovat keskeisiä indikaattoreita Suomen talouden tilasta. Indeksin perusteella voidaan tilastollisia analyysimenetelmiä hyödyntäen analysoida Suomen suhdannevaihteluita ja suhdanteiden käännepisteitä kuukauden tarkkuudella.

Suhdanneindeksin viimeisin päivitys on viime perjantailta (9.11.) koskien syyskuun 2012 taloudellista tilannetta. Indeksi kertoo Suomen talouden ajautuneen taantumaan jo kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, vaikka BKT silloin kvartaalitasolla vielä kasvoikin. Tämän hetken tietojen valossa suhdannekäännepisteeksi määräytyi helmikuu 2012, jonka jälkeen Suomessa talouskasvu on ollut negatiivista. Supistuminen on kuitenkin ollut maltillista verrattuna erityisesti vuosien 2008 – 2009 aikaiseen finanssikriisin aiheuttamaan, laman tunnusmerkit täyttävään romahdukseen.

Keskustelu taantuman määrittelystä sekä tarkasta alkamisajankohdasta on luonnollisesti toissijaista sen havainnon kanssa, että Suomessa ei näytä tapahtuneen merkittävää talouskasvua enää moniin kuukausiin. Viimeaikaiset uutiset mm. yritysten YT-neuvotteluista tukevat havaintoa, jonka mukaan Suomen talous on ollut lievässä taantumassa jo maaliskuusta alkaen. Työttömyysasteen on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu reagoivan viiveellä talouden aktiviteetin muutoksiin. Suomessa työttömyys on noussut lievästi viimeisten kuukausien aikana, mutta taantuman pitkittyessä ja mahdollisesti syvetessä työttömyyden voi odottaa kasvavan jatkossakin.

Tilastokeskuksen tämän vuoden kolmatta neljännestä koskeva ensimmäinen arvio BKT:n kasvusta julkaistaan joulukuun 5. päivä. Syyskuun alkupuolella julkaistujen ennusteidemme mukaan kolmannella neljänneksellä Suomen talous olisi jatkanut supistumistaan (-0,53%). Ennusteiden laskemisessa hyödynnämme yllä mainittua Makrosuhdanne-blogin suhdanneindikaattoria. Joulukuussa julkaistavien kolmannen kvartaalin BKT:n arvojen myötä on ensimmäinen tilaisuus arvioida, täyttyykö Suomessa myös teknisen taantuman määritelmä. Mikäli tällöin julkaistava ensimmäinen arvio BKT:n muutoksesta on lähelläkään syyskuussa ennustamaamme noin -0,5 prosenttia, on Suomen talouden uusi taantuma senhetkisen tilastotiedon valossa varmistunut.