Ensin hyvät uutiset. Euroryhmän ja Kyproksen johtajien viime yönä sopima pelastuspaketti noudattaa monelta osin markkinaehtoista ratkaisua. Konkurssissa oleva Laiki -pankki ajetaan alas. Pankin tappiollinen varallisuus, esimerkiksi tappiolliset ja tuottamattomat lainat, siirretään roskapankkiin, ja tuottava varallisuus yhdistetään Bank of Cyprukseen. Kaikki alle 100 000 euron talletukset maksetaan takaisin täysimääräisesti. Bank of Cyprus pääomitetaan omistajien, velkojien ja suursäästäjien (yli 100 000€) kustannuksella. Epäselvää tosin on, miten kustannukset jaetaan. Niiden tulisi jakautua siten, että omistajat menettäisivät ensin osuutensa ja sitten velalliset junioriosuuksista alkaen. Tallettajille tulisi koitua tappioita ainoastaan, mikäli pankkia ei saataisi vakavaraiseksi omistajien ja velkojien osuuksien mitätöimisillä.

Sitten huonot. Käytännössä yli 100 000 euron talletukset takavarikoidaan määrittelemättomäksi ajaksi. Samaiset talletukset myös joutuvat mielivaltaisen leikkauksen kohteeksi. Euroryhmän johtajan Jeroen Dijsselbloemin mukaan Kyproksen pelastuspaketti toimii jatkossa pankkikriisien ratkaisumallina euroalueella. Tämä tarkoittaa, että yli 100 000€:n talletukset eivät ole enää euroalueella turvassa. Tämä voi aiheuttaa talletuspakoa Etelä-Euroopasta pohjoiseen sekä euroalueen ulkopuolelle. Ongelmallisinta kuitenkin on, että malli lähes varmasti pahentaa pääomapakoa maasta, joka seuraavaksi joutuu euromailta pelastuspakettia hakemaan.

Kyproksen valtion velka myös nousee UBS:n arvion mukaan 140 prosenttiin BKT:sta. Kyproksella on (oli) kaksi keskeistä toimialaa: rahoitus ja turismi. Rahoitusala koki pelastuspaketissa kuoliniskun. Pankkien avautuessa todennäköisesti jokainen ulkomaalainen säästäjä yrittää siirtää rahansa pois maasta. Vaikka pääoman vientiä on rajoitettu, mikä on itsessään Maastrichtin sopimuksen selkeä rikkomus, poistuu osa rahoista vääjäämättä maasta. Tämä heikentää pystyyn jäävien pankkien tasetta ja kasvattaa niiden pääomitustarvetta. Kyproksen elinkustannuksien nousu on vähentänyt turismia ja pankkien alasajon aiheuttama työttömyyden kasvu tuskin lisää Kyproksen houkuttelevuutta turistikohteena.

Kyproksen pelastuspaketti siis vie euroalueen pelastuspaketteja osin oikeaan, mutta myös vaaralliseen suuntaan. Kypros luultavasti ajautuu syvään lamaan, jonka helpottamiseksi Kyprosen valtiolla ei suuren velkataakkansa takia juuri ole keinoja. Kyprosen aluevesiltä on löydetty huomattavia kaasuvarantoja, mutta niiden hyödyntäminen vaatii rahaa. Saaren matkailuelinkeinon kilpailukyky on myös euroaikana heikentynyt. Käytännössä Kypros tarvitseekin taloutensa parantamiseksi joko rahakkaan ulkomaisen kumppanin tai devalvaation.