Q-Review 3/2021: Zombifikaatio ja lähestyvä inflaatiosokki

Olemme varoittaneet maailmantalouden hauraudesta syyskuusta 2017 lähtien. Maailmantalouden zombifioitumisesta varoitimme kuitenkin jo kesäkuussa 2013:

On mahdollista, että pankkisektoria ja maailmantaloutta pelastettiin liian voimakkain
ottein vuonna 2008. On niin ikään mahdollista, että pelastustoimenpiteiden seurauksena maailmantalous elää eräänlaisessa zombietaloudessa, missä kannattamattomat pankit ja yritykset pysyvät pystyssä ainoastaan halvan rahan ja valtioiden pelastuspakettien turvin.

Nyt, kahdeksan vuotta myöhemmin, tilanne on merkittävästi huonompi.

Keskuspankit ovat jatkaneet velkakirjojen osto-ohjelmia, eli määrällistä keventämistä (QE), ja kuluneen vuoden aikana ohjelmat ovat käyneet ylikierroksilla. Keskuspankkien runsaskätinen luotonanto, mitä määrällisen keventämisen ohjelmat käytännössä ovat, ja maailmantalouden zombifikaatio luovat vaaralliset edellytykset hallitsemattomalle inflaatiolle.

Tässä raportissa keskitymme tähän maailmantalouden kaksinkertaiseen uhkaan. Käsittelemme myös rahoitusmarkkinoiden kasvavaa haurautta yksityiskohtaisesti. 

Mistä “zombifioituminen” syntyy?

Maaliskuussa 2019  julkaistussa Q-Review -raportissa käsittelimme talouskasvun taustalla olevaa prosessia.

Kaiken pitkän aikavälin talouskasvun ytimessä on tuottavuuden kasvu. Tämä tarkoittaa kykyä käyttää teknologisia innovaatioita lisäämään tuotantovälineiden, eli työvoiman ja pääoman (koneet, tehtaat, jne.), tuottavuutta. Tuottavuuden kasvu on kuitenkin pysähtynyt lähes kaikkialla (katso kuvio), kuten olemme varoittaneet jo syyskuusta 2017 lähtien.

korot, inflaatio, inflaatiosokki, zombifikaatio, zombifioitumisesta

Kuvio. Kokonaistuottavuuden prosentuaalinen kasvu alueittain ja globaalisti sekä suurimmat talouskriisit. Lähde: GnS Economics, Conference Board.

Kun tuottavuuden kasvu pysähtyy kansantalouden tasolla, se kertoo että yksittäiset yritykset eivät kykene kasvattamaan tuottavuuttaan, ja sitä kautta voittojaan. Pohjimmiltaan tämä tarkoittaa sitä, että yritykset zombifioituvat.

Käytännössä zombifiointiprosessia ohjaa helpon ja halvan rahan runsaus, mikä voi olla lähtöisin monista eri lähteistä, mutta enimmäkseen sitä tulee joko keskuspankeilta tai valtioilta. Raha on ”halpaa”, kun sen hinta, eli korko, on hyvin alhainen.

Tätä hallitukset ja keskuspankit ovat hyvin aktiivisesti toteuttaneet vuosien 2007 – 2009 finanssikriisistä lähtien. Viime keväänä ”halvan rahan politiikka” vietiin äärimmilleen keskuspankkien ja valtioiden pumpatessa talouksiin biljoonia euroja. Tämä on todennäköisesti lisännyt zombieyritysten määrää valtavasti.

Tuleva inflaatio?

Vaikka monet väittävät, että pandemia ja sulkutilat ovat olleet deflatorisia, todellisuudessa on käynyt päinvastoin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF osoitti marraskuussa julkaistussa tutkimuksessaan, että inflaatio oli kaikilla alueilla korkeammalla kuin yleiset inflaatiomittarit osoittivat.

Syynä tähän on ollut kulutustottumusten muuttuminen. Ihmiset eivät ole esimerkiksi matkustaneet lentäen, vaan jääneet kotiin ja tilanneet erilaisia tuotteita verkkokaupoista. Koska inflaatiomittarit koostuvat käytännössä tuotteiden ja palvelujen kulutuskorista, jossa palveluilla ja hyödykkeillä on tietty kuluttajien mieltymyksiin perustuva suhde, ilmoittavat ne suurella todennäköisyydellä vääriä inflaatiolukuja, jos kulutustottumukset ja -mieltymykset muuttuvat nopeasti, kuten nyt on käynyt.

Globaalissa merirahdissa on raportoitu vakavia pullonkauloja, mikä on nostanut hintoja. Tämän lisäksi oli vielä Suezin kanavan sulku Ever Given aluksen toimesta. Inflaatio on siis ollut korkeampaa kuin mitä virallisista luvuista on käynyt ilmi, mutta todelliset ongelmat tulevat todennäköisesti esiin vasta kun taloudet avautuvat.

Huolestuttavasti kaksi keskeistä tekijää erittäin nopean, nk. hyperinflaation taustalla on myös ilmaantunut.

Inflaatio kriisin aloittajana?

Maailma on todennäköisesti ajautunut epävarmimpaan ajanjaksoonsa sitten 1940-luvun. Monet taloudelliset ja institutionaaliset muutokset ovat ns. pysäytetyssä liikkeessä, eli ne ovat jo käynnissä, mutta niiden vaikutuksia ei vielä huomaa.

Vuoden 2008 finanssikriisi oli käytännössä maailmanlaajuisen rahoitusrakenteen ja korruptoituneen poliittisen järjestelmän murtumispiste. Keskuspankkien ja hallitusten poikkeuksellisella toiminnalla rakenteet kuitenkin pelastuivat vielä kerran. Korruptoitunut hallintomalli on kriisin jälkeen kuitenkin elänyt laina-ajalla. Keskuspankkien osallistuminen rahoitusmarkkinoille lisääntyi valtavasti ja ajautui ylikierroksilla viime vuonna.

Rahoitusmarkkinat eivät yksinkertaisesti pysy pystyssä ilman keskuspankkien jatkuvaa tukea. Rahoitusjärjestelmä on muuttunut äärimmäisen hauraaksi.

Haurasta rahoitusjärjestelmää uhkaavat nyt sekä nousevat korot että päätään nostava inflaatio. Ne voivat olla viimeiset naulat nykyisen rahoitusjärjestelmämme, ja keskuspankkien, arkkuun.

Lisäinformaatiota:

Osta Q-Review: “Zombifikaatio ja lähestyvä inflaatiosokki” -raporttiGnS Kaupasta

Tai tilaa Q-Review koko vuodeksi kaupastamme.